INNOVAATIOT: NÄKÖKULMIA MITEN-KYSYMYKSEEN

Ihmiset korjaavat, rakentavat, edistävät, uudistavat ja varmistavat, että maailmansa pysyisi pystyssä eikä hajoaisi. Isäni avulla tehdas sai sähköä ja pyöri. Äidin piirakoiden avulla pysyimme hengissä. Veljeni avulla ihmiset saivat vaatteita eivätkä kuolleet pakkaseen. Siskoni avulla ihmiset saivat rakennuslupia ja neuvoja, joten he saivat lämpimän kodin. Serkkuni opetti koulussa. Hänen ansiostaan tuleva sukupolvi kykeni pärjäämään ja pitämään itsestään hyvää huolta. Oman osuuteni merkitystä en kykene arvioimaan. Saattaa olla, että olen joskus ajatellut ihan oman ajatuksen.

Miten kiinnitän taulun kipsoniittiseinään? Miten toimin, kun murrosikäinen lapsemme tulee myöhässä kotiin? Sovitusta ajasta on jo puolitoista tuntia. Miten rakennamme maailman, johon halukkaat voivat tulla vaihtamaan ideoita? Riippumatta siitä, missä päin Suomea asuvat. Esitin kolme toisistaan poikkeavaa tilannetta ja Miten kysymystä. Kaikille yhteinen tekijä on se, että vastaus johtaa toimintaan.

Tarkastelen tilannetta, johon ihminen kysyessään joutuu. Väitän, ettemme selviä Miten kysymyksistä ilman radikaalia irtisanoutumista nykymenosta. Osoitan ulospääsyn puuhastelusta, kiireestä ja heikkolaatuisesta toiminnasta.

Peruuttamaton tilanne

Ihmiselle on tapahtunut jotakin peruuttamatonta, ennen kuin hän on hoksannut kysyä Miten? Hän on hylännyt tässä hetkessään luvuttoman määrän muita vaihtoehtoisia toiminnan kohteita. Toiminta on lopullista ja peruuttamatonta. Hylkäys voi pinnallisessa toiminnassa jäädä huomaamatta. Tietoisessa työssään ihmiset puhuvat asioiden priorisoinnista. Kreikan talouden pelastaminen on toisille EU-maille peruuttamaton tilanne.

Kuka osaa kysyä Miten? Se, joka tietää perustelun. Miksi jotakin toimintaa tarvitaan? Että voisi tietää perustelut, on tunnettava asia. Osattava vastata Mitä kysymykseen? Kysyjän pulmat kasvavat, kun tullaan Miten kysymykseen. Vastaukset kysymykseen koskevat useimmiten muita ihmisiä. Heidän kanssaan on juteltava, haettava yhteisymmärrystä. Kysyjä altistuu toisen asteen kysymyksille:
1. taso: Miten kiinnitän taulun?
2. taso: Miten otan selville, kuka tietää kiinnityksestä riittävästi?
3. taso: Miten pääsen yhteisymmärrykseen siitä, mihin kohtaan taulu kiinnitetään?
4. taso: Miten varmistan, että keskustelumme taulun paikasta vahvistaa keskinäistä luottamustamme?
5. taso: Miten voin olla täysin varma siitä, että juuri tuolle seinälle on fiksua kiinnittää taulu tai jotakin?

Huonot vastaukset Miten kysymykseen ovat huonoa toimintaa. Epäviisasta, ajattelematonta, heikkolaatuista. Huono syntyy tietämättömyydestä. Emme tiedä, että yksi Miten kysymys ei riitä, on vastattava useisiin. Emme tiedä, millaista on taitava toiminta. Tuloksena hutilointia, sutkuilua, epätasaista laatua. Viidennellä tasolla vasta sillä tiedostamme hylkäyksen mahdollisuuden. Siis sen, että muitakin mahdollisuuksia on ja niitä on paljon.

Irti nykymenosta

Pohjois-Savossa päätettiin uudistaa energiayhtiötä. Uudeksi nimeksi valittiin Atro. Vanha nimi hylättiin ja logo samaa myötä. Lokakuun 2005 alussa yhtiökokous päätti ottaa käyttöön vanhan nimen. Nyt Pohjois-Savossa on jälleen Savon Voima, jolle ehti tulla yrityshistoriaa 60 vuotta. Miten kysymys koski yhtiön uudistamista. Paluu vanhaan nimeen osoittaa, ettei aikaisempi päätös ollut viisas vaikka vastasikin senaikaista huumaa nimetä yritykset uusilla, usein vieraskielisillä nimillä. Savolaiset toki etsivät nimen, jota hekään eivät kykene muuksi vääntämään. He irtaantuivat tyylikkäästi nykymenosta valitsemalla vanhan, koetellun vaihtoehdon.

Miten kysymykset ratkaistaan toimimalla. Kaikki toiminnot vaativat välttämättä aikaa. Jos Miten kysymyksiä on liikaa, aika uhkaa loppua. Puhumme kiireestä, kun itse asiassa tarkoitamme, että aikamme on loppumassa liian monien Miten kysymysten takia. Tilanne voidaan ratkaista usealla eri tavalla. 1) Valitaan porukkaan lisää huolehtijoita vastaamaan toiminnasta. Kustannussäästöpaineet estävät keinon käyttämisen. 2) Kiristetään, kannustetaan, lahjotaan ihmisiä lisäämään työponnistuksia. Loppuun palamisen riskit lisääntyvät, joten keino voi toimia vain rajoitetusti. 3) Keskitytään vain yhteen Miten kysymykseen ja ratkaistaan se toiminnalla keskittyneesti ja korkealaatuisesti. Keinolla on puutteensa. Monet eivät halua luopua lukuisista vastuistaan. Tai he eivät ole tottuneet keskittymään vain yhteen asiaan. Tai heidän yksi asiansa on niin suppea, ettei siitä ole perustehtäväksi.

Ulospääsy löytyy

Miten tehdä Miten kysymys, joka vastaa syvää huoltamme olla tarpeellisia, saada kelvollisia tuloksia ja edistää yhteistoimintaa ihmisten välillä?

Vastaukseni on: Aseta kysymys: Miten toteutan perustehtäväni (työtoiminnassa tai vanhempana tai lapsena tai ihmiskunnan jäsenenä tai…)?

Viisi Miten kysymyksen tasoa löydämme näin:
1. taso: Miten toteutan perustehtäväni?
2. taso: Miten otan selvää, ketkä tietävät jotakin tärkeää keskittyneestä, ehjästä tavasta tehdä asioita?
3. taso: Miten haemme yhteisymmärrystä siihen, kuinka peruskysymykseen vastaamme?
4. taso: Miten varmistan, että omat vastaukseni edistävät keskinäistä luottamustamme?
5. taso: Miten voin olla varma, että käsitykseni perustehtävästä on vakuuttava ja toimiva?

Mitä tulikaan hylätyksi?
Kohellus ja puuhastelu vähän kaikkien asioiden kimpussa.
Hektinen kiireisyys.
Kuvitelma omasta asemasta ja merkityksestä. Kuvitelmassa on enemmän koirasta kutusammakkoa kuin arkirealismia ja käsitystä toisten ihmisten suhtautumisesta.

Kuvittele eräänlainen moniulotteinen rakennelma. Kuutio tai monikerroksinen ruudukkojen kokonaisuus. Kuvittele edelleen, että tähän rakennelmaan olet vienyt kaikki perustehtävästä avautuvat näkökulmat, kaikki osatekijät sekä lopulta kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin ideasi toiminnasta. Kun olet rakentanut tällaisen loogisen avaruuden, olet tehnyt itsestäsi jumalan. Jumalan kylmällä silmällä näet nimittäin kaiken. Loogisen avaruutesi ulkopuolella ei ole mitään tärkeää, jolla olisi tekemistä perustehtäväsi kannalta.

Pienempikin absoluuttisuus auttaa tajuamaan, että voimme rajata huomiomme, keskittää energiamme ja tehdä asioita, jotka ovat oleellisia.

Kari Pääskynen